Ei enää koulusäästöjä

Tiistai 21.10.2008 - Veijo Kilpeläinen

Viime vuoden marraskuun budjettikokouksessa kaupunginvaltuusto päätti pitää koulujen tuntikehyksen ennallaan ja antaa lisärahaa oppimateriaaleihin. Viesti oli selvä: kouluista ei voi enää säästää. Sama viesti tuli lasten ja nuorten lautakunnan kokouksesta tänä syksynä.

Opetusministeri Sari Sarkomaa on usean vuoden jatkuneen koulusäästämisen vuoksi huolissaan laadukkaan opetuksemme säilymisestä ja on esittämässä ensi vuoden budjettiin lisärahaa opetusta varten. Yksi Sarkomaan tärkeimmistä vaatimuksista on luokkakokojen pienentäminen.

Mitä sitten lukee kaupunginjohtajan 20.10. julkaistussa vuoden 2008 Kotkan budjettiehdotuksessa. Tuntikehyksestä ollaan ottamassa 370 tuntia pois, mikä tarkoittaa 15 opettajan työmäärää! Käytännössä tämä tarkoittaa suurempia ryhmäkokoja ja vähennystä valinnaisaineisiin niin peruskouluissa kuin lukioissakin. Tämä on varmin tapa heikentää laadukasta opetusta ja estää pätevien opettajien hakeminen Kotkaan töihin.

Tämän vuoden marraskuun budjettikokouksessa kaupunginvaltuustolla on mahdollisuus pelastaa Kotkan mainetta koulukaupunkina. Uskon ja toivon, että eri puolueiden kesken löytyy sama yksimielisyys koulusäästöjen estämisessä kuin lasten ja nuorten lautakunnan jäsenten keskuudessa. Säästettävä n. 400 000 euron suuruinen summa voidaan löytää, jos tahtotila on kaikilla siihen!

VEIJO KILPELÄINEN
Kaupunginvaltuutettu (kd)
Opettaja

 

Unelmieni Kotka

Maanantai 6.10.2008 - Kristina Könönen

Unelmieni Kotkassa lapsen ei tarvitse kulkea  turvattomana tai elää perheväkivallan keskellä. Siellä ei myöskään vanhuksen tarvitse turhaan odottaa että joku tulee käymään. Siellä masentunut saa rinnalleen ystävän, joka välittää.  Unelmieni Kotkassa nuorten asioista ollaan aidosti kiinnostuneita ja heitä kuunnellaan. Siellä kaukainen muukalainenkin toivotetaan tervetulleeksi, vaikka hänen ihonvärinsä on erilainen ja kieli outo. Unelmieni Kotkaan syntyy uusia työpaikkoja (palveluala) ja paluumuutto kiihtyy tulevina vuosina.

Sellaiset johtajat (päättäjät) millainen kansa; pitääkö vanha sanonta paikkansa? Muutokset itsekeskeisestä ajattelusta suurempaan yhteisöllisyyteen ja välittämiseen lähtee jokaisen ihmisen (kuntalaisen) sisimmästä. Niin kuntalaiset kuin päättäjät ovat loppujen lopuksi samassa veneessä. Kunnan päättäjät eivät ole ihmeidentekijöitä.

Minkälaisia unelmieni päättäjät sitten ovat? Heitä on ollut ennenkin ja toivottavasti heitä tulee olemaan runsaasti tulevassa valtuustossa. He ovat ihmisiä, jotka ymmärtävät demokratian tärkeyden ja ovat sitoutuneet puolueensa ohjelmaan. Ennen kaikkea he tekevät työtään kuntalaisten parhaaksi suurella sydämellä. Heidän työnsä ei tule olemaan helppoa talouskriisien murjomassa epävarmassa maailmassa. Niukkenevien rahavarojen käytössä tarvitaan yhä suurempaa priorisointia ja ennen kaikkea rakentavaa yhteistyötä yli puoluerajojen. Unelmieni kuntapäättäjät tarvitsevat viisaan sydämen ja paljon lähimmäisenrakkautta, eikä innovatiivisuuskaan ole haitaksi.

Unelmieni päättäjillä on vakaumuksena välittäminen.

Kristina Könönen

Kuntavaaleista kouluvaalit

Sunnuntai 5.10.2008 - Veijo Kilpeläinen

"Kuntavaaleista kouluvaalit". Näin otsikoi opetusministeri Sari Sarkomaa  kolumnissaan Opettaja-lehdessä (38/ 2008). Seuraavassa poimintoja Sarkomaan kirjoituksesta.

"Hyvistä oppimistuloksista huolimatta peruskouluista kantautuu myös huolestuneita viestejä. Tosiasioita kouluissamme ovat suurentuneet opetusryhmät, erityisopetuksen tarpeen kasvu sekä lasten pahoinvoinnin lisääntyminen.

Perusopetus kärsii valitettavasti monessa kunnassa yhä lamavuosien säästöistä. Nyt on erinomainen tilaisuus tarkistaa, miten kouluasiat omassa kunnassa hoidetaan ja huolehtia siitä, että tulevina vuosina asiat ovat entistäkin paremmin. On aika vahtia, että lisärahat todella käytetään koululaisten hyväksi ja että kunta itse panostaa perusopetukseen.

Koulutuksesta ei ole yksinkertaisesti varaa säästää. Lyhytnäköiset säästöt, kuten lomautukset ja tuntikehysleikkaukset, vaarantavat koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ja johtavat ennen pitkää suurempiin menoihin sosiaali- ja terveyspuolella."

Näihin opetusministerimme ajatuksiin on erityisesti meidän opettajien helppo yhtyä. Esitetyt asiat ovat hyvin tuttuja myös lähialueemme kouluissa. Nyt on aika lopettaa laadukkaan koulujärjestelmämme alasajo!

Myös oppilashuollon puolella on selvät lisäresurssin tarpeet. Kouluihimme tarvitaan terveydenhoitajien ja lääkärien lisäksi kipeästi myös kuraattoreita ja psykologeja. Sunnuntain (5.10.) Helsingin Sanomissa on kirjoitus otsikolla: "Ministeri lupaa lain oppilashuollosta". Stakesin mukaan kouluterveydenhuollon tila on surkea ja opettajat jäävät yksin.

Kunnallinen työmarkkinalaitos on laskenut, että toimivan kouluterveydenhuollon saisi melko pienin panoksin, reilulla 250 miljoonalla eurolla vuodessa. Hinta on pieni, jos sitä vertaa esim. Hornet-hävittäjien modernisointiin (1 miljardi euroa) tai valtionvelan lyhentämistahtiin (3 miljardia euroa) vuodessa!

Valtion ja kuntien rahankäytössä on nyt pitkälti kyse arvoista! Meillä on tärkeät arvot pahasti hukassa, jos emme löydä tarvittavia rahoja laadukkaan perusopetuksen ja oppilashuollon pelastamiseen. Opetusministeri Sarkomaan lupaama laki oppilashuollosta toteutuessaan velvoittaa kuntia panostamaan lisää rahaa oppilashuoltoon. Tähän on kuntien virkamiesten ja päättäjien syytä varautua! Tulevissa kuntavaaleissa äänestäjät voivat vaikuttaa siihen, että kuntien valtuustoissa on riittävästi koulujemme puolestapuhujia. Sillä kuntavaalit ovat vahvasti myös kouluvaalit! 

Veijo Kilpeläinen
Kaupunginvaltuutettu (KD)
Opettaja