11.2.2023KD:n valtuustoryhmältä kaksi aloitetta kaupunginvaltuustoonLue lisää »23.1.2023Eduskuntavaalikampanjamme alkoiLue lisää »27.1.2022Mikko Almgren aluevaltuustoonLue lisää »
Kotkan Kristillisdemokraattien vuosikokousLauantai 24.10.2020 klo 12.23 Kotkan Kristillisdemokraattien vuosikokous Kristillisdemokraattien Kotkan osaston vuosikokous pidettiin 22.10.2020. Puolueen puheenjohtajaksi valittiin valtuutettu, sairaanhoitaja Mikko Almgren ja varapuheenjohtajaksi varavaltuutettu, kehityspäällikö Maaret Lommi. Johtokunnan jäseniksi valittiin Jary Högnabba, Jorma Kaario, Tuula Karvonen, Petri Railo ja Minna Sormunen. Vuosikokouksessa nimettiin myös ensimmäiset kuntavaaliehdokkaat. He ovat Mikko Almgren, Jorma Kaario, Tuula Karvonen, Maaret Lommi ja Petri Railo. |
|
Avainsanat: KD, Kotka, Vuosikokous, Politiikka |
|
Avainsanat: Lähi-Itä, KD Kotka, Teuvo. V. Riikonen, kriisi, politiikka |
Myö oltii Ruonalan markkinoilSunnuntai 13.3.2016 klo 18.34 - Teksti ja kuvat: Jary Högnabba Kahden päivän aikana olemme saaneet tavata runsaasti kotkalaisia mutta myös kauempaa tulleita. Tosin tuntuu hieman siltä, että Ruonalan markkinoiden "imu" ei ehkä ole ihan sitä, mitä vielä muutama vuosi sitten. Aamun ensimmäinen tunti oli melko hiljainen. Vähitellen tunnelma teltalla kuitenkin tiivistyi ja muutaman tunnin kuluttua väkeä oli jo varsin runsaasti. Sunnuntain päätteeksi arvottiin lahjakori. Voittaja on Seppo Ahola Kotkasta.
Maaret Lommi päivittää KD Kotkan Facebook-sivua. "Täällä ollaan - tervetuloa tapaamaan!"
Mikä ihmeen uuden politiikan aika? Tule ja kysy meiltä! Vastaamme mielellämme.
Tunnelma teltalla tiivistyy
"Tervetuloa vain sieltäkin, koko perhe!"
KD:n teltalla mukavasti väkeä. Nuoria perheitä, eläkeläisiä ja siltä väliltä.
Arpa on heitetty.
Päivä lähes pulkassa Ruonalan markkinoilla. Maaret ja Jorma pitävät vielä putiikkia pystyssä hetken aikaa. |
|
Avainsanat: KD, Kotka, Suurmarkkinat, Uusi, politiikka |
|
Avainsanat: kd kotka, politiikka, uusi |
Pienet koulut haasteiden edessäLauantai 21.11.2015 klo 18.22 - Maaret Lommi Pienet koulut haasteiden edessä Kristillisdemokraatit äänestivät lakkauttamisen puolesta. Matkan varrella perusteluja on nähty ja kuultu puolesta ja vastaan. Tänään (21.11.) Kymen Sanomissa oli mielipidepalstalla kirjoitus otsikolla " Valta ja raha sanelivat Tiutisen koulun kohtalon". Minä en ajattele rahaa enkä valtaa. Minä mietin seuraavassa isojen ja pienten koulujen tilannetta opettajan ja koulun johtajan näkökulmasta: Jokaisen on ollut mahdollista kuulla jo uutislähetysten yhteydessä, kuinka suomalainen koulu on muutosten kourissa. Opetushallituksen linjaama uusi opetussuunnitelma, jota kunnissa parhaillaan työstetään, velvoittaa uudenlaiseen toimintakulttuuriin ja oppisisältöjen jäsentämiseen ja käsittelemiseen. Nyt kouluun virtaa uusia asioita. Odotukset koulun kasvatus- ja opetustehtävää kohtaan kasvavat jatkuvasti. Yksilöllisempää opetusta vaaditaan ja tarvitaankin monestakin syystä. Tästä asetelmasta käsin tarkasteltuna iso koulu pärjää paremmin kuin ihan pieni. Pidän itse parhhaimpana noin 200-250 oppilaan koulua, kaksisarjaista koulua, jossa opettajilla olisi rinnakkaisluokan opettaja työparina. Työparit voisivat suunnitella yhdessä opetusta ja jakaa ajatuksiaan. He voisivat helposti muodostaa oppilaista erilaisia taitoryhmiä, jolloin esim matematiikassa nopeammin edistyvät voisivat saada opetusta omista lähtökohdistaan. Siis opetuksen eriyttäminen tulisi tehokkaammaksi ja mielekkäämmäksi. Työparin myötä myös ajatus oikeudenmukaisemmasta arvioinnista tulisi lähemmäs toteutumistaan, kun kaksi opettajaa miettisivät arviointia yhdessä. Uusien, kouluun virtaavien asioiden haltuunotto olisi paremmin mahdollista, jos koulussa olisi enemmän opettajia, siis enemmän osaamista ja potentiaalia. Esim. jatkuvasti etenevä ja uusiutuva tietotekniikka tuo mukanaan kouluille valtavia haasteita. Pienessä kyläkoulussa jokaisen opettajan on oltava mukana kaikessa, mitä koulussa tapahtuu. Se on pitkänpäälle raskasta ja uuvuttavaa. Suuremmassa koulussa voidaan vastuuttaa opettajatiimejä tai -pareja ottamaan haltuun uusia asioita ja kehittämään vanhoja opettajien omien vahvuuksien ja halujensa mukaan. Tällöin koulun toiminta kehittyy, mutta kaikkien ei tarvitse olla joka asiassa mukana. Koulun oppimisympäristön, opetustyön ja toimintatapojen kehittäminen ei ole vapaaehtoista. Siihen täytyy ryhtyä niin pienissä kuin suurissakin kouluissa. Kehittämiseen tarvitaan useita leveitä hartioita, aikaa, tahtoa ja osaamista, siis opettajien hartioita, opettajan aikaa, opettajan tahtoa ja opettajan osaamista. Voi opettajaa, voi pieniä kouluja! Maaret Lommi |
|
Avainsanat: koulut, opetussuunnitelma, kehittäminen, kunnallispolitiikka, Maaret, Lommi, Tiutinen |
Tällä viikolla Kotkan kaupunginvaltuusto teki päätöksen Tiutisen kaksiopettajaisen kyläkoulun lakkauttamisesta. Tämän päätöksen pohjalta Tiutisen ja Kuutsalon koululaiset siirtyvät ensi syksynä opiskelemaan suurempaan Hakalan kouluun.