Share |

Uutiset

4.11.2018Herkkukorin voittaja arvottuLue lisää »4.11.2018Pieni eduskuntavaalistarttiLue lisää »17.12.2017KD Kotkan julkilausumaLue lisää »

Uusimmat kirjoitukset

  • 6.12.2019 12:46Esko Almgren muistelee talvisodan tapahtumiaLue lisää »
  • 10.11.2019 17:36KD Kymen piirin julkilausuma syyskokouksessa 9.11.2019Lue lisää »
  • 10.11.2019 16:56Kristillisdemokraattien Kymen piirin syyskokous pidettiin 9.11. KotkassaLue lisää »

Yhteystiedot

Puheenjohtaja
Maaret Lommi
Nuottakatu 4, 48910 Kotka
maaret.lommi(at)kymp.net
050 560 7588

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Lähi-Itä, KD Kotka, Teuvo. V. Riikonen, kriisi, politiikka

Myö oltii Ruonalan markkinoil

Sunnuntai 13.3.2016 klo 18:34 - Teksti ja kuvat: Jary Högnabba

Kahden päivän aikana olemme saaneet tavata runsaasti kotkalaisia mutta myös kauempaa tulleita. Tosin tuntuu hieman siltä, että Ruonalan markkinoiden "imu" ei ehkä ole ihan sitä, mitä vielä muutama vuosi sitten.

Aamun ensimmäinen tunti oli melko hiljainen. Vähitellen tunnelma teltalla kuitenkin tiivistyi ja muutaman tunnin kuluttua väkeä oli jo varsin runsaasti.

Sunnuntain päätteeksi arvottiin lahjakori. Voittaja on Seppo Ahola Kotkasta.
Onnittelumme Sepolle! (Nimi julkaistu voittajan luvalla.)

KD-Ruonala-2016-101.jpg

Maaret Lommi päivittää KD Kotkan Facebook-sivua. "Täällä ollaan - tervetuloa tapaamaan!"

KD-Ruonala-2016-103.jpg

Mikä ihmeen uuden politiikan aika? Tule ja kysy meiltä! Vastaamme mielellämme.

KD-Ruonala-2016-104.jpg

Tunnelma teltalla tiivistyy

KD-Ruonala-2016-105.jpg

"Tervetuloa vain sieltäkin, koko perhe!"

KD-Ruonala-2016-106.jpg

KD:n teltalla mukavasti väkeä. Nuoria perheitä, eläkeläisiä ja siltä väliltä.

KD-Ruonala-2016-108.jpg

Arpa on heitetty.

KD-Ruonala-2016-109.jpg

Päivä lähes pulkassa Ruonalan markkinoilla. Maaret ja Jorma pitävät vielä putiikkia pystyssä hetken aikaa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: KD, Kotka, Suurmarkkinat, Uusi, politiikka

2016: UUDEN POLITIIKAN AIKA!

Lauantai 16.1.2016 klo 16:50

KDKOTKA-UUDEN-AIKA.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kd kotka, politiikka, uusi

Pienet koulut haasteiden edessä

Lauantai 21.11.2015 klo 18:22 - Maaret Lommi

Pienet koulut haasteiden edessä

koulu1-101.jpgTällä viikolla Kotkan kaupunginvaltuusto teki päätöksen Tiutisen kaksiopettajaisen kyläkoulun lakkauttamisesta. Tämän päätöksen pohjalta Tiutisen ja Kuutsalon koululaiset siirtyvät ensi syksynä opiskelemaan suurempaan Hakalan kouluun.

Kristillisdemokraatit äänestivät lakkauttamisen puolesta. Matkan varrella perusteluja on nähty ja kuultu puolesta ja vastaan. Tänään (21.11.) Kymen Sanomissa oli mielipidepalstalla kirjoitus otsikolla " Valta ja raha sanelivat Tiutisen koulun kohtalon".

Minä en ajattele rahaa enkä valtaa. Minä mietin seuraavassa isojen ja pienten koulujen tilannetta opettajan ja koulun johtajan näkökulmasta:

Jokaisen on ollut mahdollista kuulla jo uutislähetysten yhteydessä, kuinka suomalainen koulu on muutosten kourissa. Opetushallituksen linjaama uusi opetussuunnitelma, jota kunnissa parhaillaan työstetään, velvoittaa uudenlaiseen toimintakulttuuriin ja oppisisältöjen jäsentämiseen ja käsittelemiseen. Nyt kouluun virtaa uusia asioita. Odotukset koulun kasvatus- ja opetustehtävää kohtaan kasvavat jatkuvasti. Yksilöllisempää opetusta vaaditaan ja tarvitaankin monestakin syystä. Tästä asetelmasta käsin tarkasteltuna iso koulu pärjää paremmin kuin ihan pieni.

Pidän itse parhhaimpana noin 200-250 oppilaan koulua, kaksisarjaista koulua, jossa opettajilla olisi rinnakkaisluokan opettaja työparina. Työparit voisivat suunnitella yhdessä opetusta ja jakaa ajatuksiaan. He voisivat helposti muodostaa oppilaista erilaisia taitoryhmiä, jolloin esim matematiikassa nopeammin edistyvät voisivat saada opetusta omista lähtökohdistaan. Siis opetuksen eriyttäminen tulisi tehokkaammaksi ja mielekkäämmäksi. Työparin myötä myös ajatus oikeudenmukaisemmasta arvioinnista tulisi lähemmäs toteutumistaan, kun kaksi opettajaa miettisivät arviointia yhdessä.

Uusien, kouluun virtaavien asioiden haltuunotto olisi paremmin mahdollista, jos koulussa olisi enemmän opettajia, siis enemmän osaamista ja potentiaalia. Esim. jatkuvasti etenevä ja uusiutuva tietotekniikka tuo mukanaan kouluille valtavia haasteita. Pienessä kyläkoulussa jokaisen opettajan on oltava mukana kaikessa, mitä koulussa tapahtuu. Se on pitkänpäälle raskasta ja uuvuttavaa. Suuremmassa koulussa voidaan vastuuttaa opettajatiimejä tai -pareja ottamaan haltuun uusia asioita ja kehittämään vanhoja opettajien omien vahvuuksien ja halujensa mukaan. Tällöin koulun toiminta kehittyy, mutta kaikkien ei tarvitse olla joka asiassa mukana.

Koulun oppimisympäristön, opetustyön ja toimintatapojen kehittäminen ei ole vapaaehtoista. Siihen täytyy ryhtyä niin pienissä kuin suurissakin kouluissa. Kehittämiseen tarvitaan useita leveitä hartioita, aikaa, tahtoa ja osaamista, siis opettajien hartioita, opettajan aikaa, opettajan tahtoa ja opettajan osaamista. Voi opettajaa, voi pieniä kouluja!
Näistä lähtökohdista käsin uskon, että Tiutisen ja Kuutsalon oppilaille ei viimekädessä käynyt kuitenkaan niin huonosti.

Maaret Lommi

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: koulut, opetussuunnitelma, kehittäminen, kunnallispolitiikka, Maaret, Lommi, Tiutinen